sunnuntai 10. joulukuuta 2017

Joulukuun lintuja ja muutakin!

Pienet, kauniit ja vilkkaat urpiaiset tulivat suurena parvena pihapiiriin itsenäisyyspäivänä.  Linnut ovat viihtyneet usean päivän ajan tiaisten ja keltasirkkujen lisäksi. 


                                          Harmaa päivä, mutta lintujen höyhenpeite on värikäs.




                                                   Punatulkku pyörähti nopeasti joukon jatkona.

                     Eilen, edelleen harmaana ja kosteana päivänä tilhet pistäytyivät ja viimeiset 
                   pihlajamarjat menivät parempiin suihin!



 Sää jatkuu edelleen harmaana ja kostea tuuli puhaltelee. Ei paras mahdollinen sää kulkea joulupolkua, joka avautuu kulkijoille illan hämärtyessä. Sinne kumminkin lähdetään jälleen. 

                                                  Kuva vuodelta 2014, jolloin seurakunta järjesti
                                                  tapahtuman ensimmäisen kerran!

                                              Hyvää adventin aikaa!

                     Tämän vuoden joulupolun näkymää vastarannalle!


tiistai 5. joulukuuta 2017

Hyvää Suomi100 itsenäisyyspäivää!

                                           Aurinko tuli tervehtimään itsenäisyyspäivän aattona!

On meillä kaunis maa! Talvellakin! Kiitollisin mielin muistelen menneitä sukupolvia, jotka ovat tämän maan rakentaneet ja taistelleet itsenäisyyden puolesta!

  Näinä itsenäisyyspäivän aikoina tulevat mieleeni lähiomaiseni ja muut maatamme puolustaneet.  Jälleen olen katsellut valokuvia ja lueskellut sodan aikuisia kirjeitä ja muisteluita, joita on tallella.. 

                                   Sodasta selvinneet läheiset sisarukset, jotka palvelivat eturintamassa!
                                                   Hilkka-täti ja isäni Lauri!
Hilkka-täti, syntynyt v. 1923 oli lottatyössä, ensin sotasairaalaassa ja myöhemmin Aunuksessa Itä-Karjalassa monet vuodet.  Tässä alla eräs kiitos hänen siirtyessään siviiliin. Näitä kiitoksen sanoja löytyy paljon hänen muistivihkoistaan. Ruoka oli tädille sydämen asia, tekihän elämäntyönsä vanhainkodin emäntänä. Me hänen veljiensä lapset olimme hänen sydäntään lähellä.

Isäni oli kolmen sodan veteraani, synnyinvuosi 1918, eturintamassa taisteli. Haavoittui kyllä, mutta ei pahasti. Vaatimaton ja ahkera maalaismies, joka ei kehuskellut saavutuksillaan, eikä paljoa puhunut sodan kauheuksista. Joskus kuitenkin kertoi sellaista mistä ei julkisesti puhuttu.

                    He eivät selvinneet, vaan kaatuivat isänmaan puolesta, isän veljet!
                             Erkki, syntynyt vuonna 1916, kaatui talvisodassa. Hänen jäännöksensä
                             eivät koskaan tulleet kotimaan multiin, tyhjä on hauta sankarihautausmaalla.


                                                     Yrjö Kaarlo, syntynyt vuonna 1911, haavoittui Kannaksella
                                                     huhtikuussa 1942, ja kuoli vammoihinsa seuraavana päivänä.
                                                     Häneltä jäi yksi tytär, reilun vuoden ikäinen.

                                                     Äidin veli Olavi!
                                         Hän kaatui Vuosalmen ankarissa taisteluissa jatkosodan
                                         loppuvaiheessa kesällä 1944. Hänen hautakummullaan ovat
                                         äitini Kerttu vasemmalla ja leskeksi jäänyt vaimo Liisa.
                                         Kälviän kirkkomaalla on hänen viimeinen leposijansa.


      Itsenäisyyspäivän vietto sujuu meillä rauhallisesti. Käymme sankarihautausmaalla katsomassa juhlallisuuksia ja sitten aika meneekin seuratessa televisiosta juhlamenoa.  Ja jospa kohottaisi maljan isänmaamme kunniaksi!


                     Hyvää Suomi100 itsenäisyyspäivää kaikille♥
                                            
                                                        

torstai 30. marraskuuta 2017

Marraskuun viimeinen, kuvia menneiltä viikoilta!

Näin tämäkin kuukausi vetelee viimeisiään ja joutaakin mennä. Enpä muista yhtään näin pimeää ja märkää marraskuuta aiemmin olleen, vaikka kuukausi alkoi näin kauniina.
   Kuvia on kumminkin tullut, tosin vähemmän kuin tavallisesti. Jokunen aurinkoisempi hetki on tallennettu ja se lumi, joka on samantien sulanut pois. Lintujakin on tavallista vähemmän ollut ruokinnalla.
                                               Ei  ensimmäistäkään siivekästä!




                          Kamera on kumminkin kulkenut varalta mukana ja jotain kuvattukin.

 Viime sunnuntain rankka lumisade yllätti kesken lenkin ja tallentui muistikortille.

                                 Pihapiiri sunnuntai-iltana oli kaunis, mutta maanantaiaamuna 
                                jälleen kerran vetinen.




                           Kaamostorjuntaa, hyvin on toiminut:  Kirjat, kynttilät ja lempisuklaa!
      
                                Hyvää alkavaa joulukuuta!

torstai 23. marraskuuta 2017

Lenkkipolkujen varsilta, kohtaamisia ja muuta!

                        Maisemat muuttuivat jouluisiksi!

Päivittäin kulkee koira ja kamera mukana kun näitä tuttuja polkuja kävelen. Aina löytää kuvattavaa, toisinaan enemmänkin. Kohtaamisia ja juttukavereitakin melkein aina. 
Tällä viikolla tuli talvi, toivottavasti lumi pysyisi nyt pidämmän aikaa. 

Joskus vastaan tulee tälläinenkin näkymä. Tilhetkin päiväkävelyllä ja syömässä maahan tippuneita marjoja.
                                            Marjoja riittää monenlaisia linnuille! Tämä puu on vieläkin täynnä.

                                             Ja lintuja, urpiaisia suuria parvia lepissä. Harmi kun kuvat
                                             tulivat hämäriä pimeänä päivänä.


                                        Vähän Sissistä, lenkkikaverista!
     Sissin tultua taloon mietin vakavissani kaverikoiratoimintaa. Omaa saamattomuuttani koulutus jäi suunnittelun asteelle. Mutta "puolivirallisena" kaverikoirana koiruli toimii melkein joka päivä. Lähellä joenrantaa on kaksi kehitysvammaisten palvelukotia ja samat ovat asukkaiden lenkkipolut. Voi sitä iloa monelle tutuksi tulleelle kun näkevät koiran. Sissi ei valikoi kuka saa hellitellä ja usein hyvästä syystä  lenkkimme venähtävät pitkiksi.
Näistä kohtaamista saan itsellenikin hyvän mielen.

               Koirani malttaa myös odottaa hiljaa kun kaivan tuota kameraa esiin.
                         
                                     Talviposeeraus viime vuoden marraskuussa!

                                                                                

tiistai 14. marraskuuta 2017

Tilhit ja muita talvilintuja!

 Tänään ne tulivat suurina parvina. Ehdin jo ihmetellä missä ne ovat.  Vielä on marjojakin, vaikka rastaat ovatkin viikkotolkulla herkutelleet. Tulisi vain  selkeitä poutapäiviä, niin kuvatkin onnistuisivat paremmin.






Pihan ruokintapaikalla oli tänään myös vilkasta. Ensimmäiset keltasirkut saapuivat. Tietää kauran ostoa, sitä kun ei vielä ole tarjolla. Pikkuvarpusia on runsaasti ja viherpeipotkin tulivat. Niitäkin näyttää olevan lukuisia.






         Pikkuvarpuset kokoustavat lumipalloheisin suojassa.

 Ja tottakai, onhan tiaisia myös. Yksi  aurinkoinen hetki ja keittiön ikkunasta otin allaolevan kuvan.
        Missähän on tarvittu tätä kyläsepän takomaa rautaesinettä? Näitä vanhoja taoksia on meillä jokunen koristamassa varastorakennuksen seinää.

                                       Orapihlajan marjat ovat muina vuosina maistuneet linnuilla!
                                       Saas nähdä miten tänä vuonna, ovat vielä hyväkuntoisia ja niitäkin 
                                       on runsaasti.

torstai 9. marraskuuta 2017

Sininen ja valkoinen, haaste!

Sirpa Kuvien tarinaa -blogista haastoi tähän Suomi 100-vuoden kunniaksi  aloitettuun kuvahaasteeseen. Kiitos Sirpa♥  Haasteen pani alulle Tiiu/ Puutarhahetki-blogista.

                           Viisi kuvaa tämän vuoden varrelta!

                                                    Talvi Nokisenkoskella

                                              Kevätlinnut, huhti-ja toukokuu 

                                                       Kesä

                                                   Syksy

                                         Haasteen sääntöihin kuuluu haastaa 3 tai useampi blogiystävä!
                                          Nimeä en ketään erikseen, vaan toivon mahdollisimman monen 
                                          osallistuvan tähän hienoon Suomi 100-haasteeseen.

                                        Hyvää loppuviikkoa ♥

lauantai 4. marraskuuta 2017

Marraskuun alussa!

Muutaman päivän aikana saimme kokea alkutalven parhaita puolia täällä Savonmaassa. Upeita auringonpaisteisia päiviä ja pikkupakkasta.  Kamera  ja koira mukana kierreltiin joka päivä tuntitolkulla katselemassa ja ihailemassa tuttujen maisemien muuttumista talvisiksi.

                                                  Jokimaisemat keskustassa, ensimmäinen päivä.



                                               Purolassa, jossa koetin katsella joko koskikarat ovat saapuneet.
                                               No, eivät vielä..

                                                Toinen päivä, sumu nousi yllättäen!

                                          Ja pian kirkastui ..Sillalta  Suonteen rannoille

                                           Ja jälleen joelle päin, jäätyvä joki.

                                           Kolmas päivä. marraskuinen valo pilvien lomasta!

                           Hyvää pyhäinpäivää!

 Tänään taivas on harmaa ja vettäkin satelee. Sytytellään kynttilät, niin kotona, kuin kirkkomaalla läheisiä muistaen.